Web is dead and I killed it

…no ei kuitenkaan, mutta en malttanut olla aloittamatta raflaavasti. Terveisiä Websuunnittelun seminaarista Lontoosta!

Olin siellä kesäkuun ekalla viikolla Risto Kyyrön kanssa (meidän nettitekniikasta). Luennot ja työpajat jaettiin design ja development -linjoihin. Joista itse valitsin pääosin designpuolen tarjonnasta, ja Risto kävi sitten teknisillä luennoilla.

Paljon on puhuttu ja puhuttiin edelleen ‘Semanttisen webin’ käsitteestä (en ala sitä selittämään wikipedia on sitä varten), ja siitä miten se on hahmottunut yleiseksi tavaksi toimia. Nykyään on perusosaamista ymmärtää miten sivut suunnitellaan ja rakennetaan eritellen a) miltä ne näyttävät, b) mitä ne ovat ja c) miten ne käyttäytyvät.

Minulta on kyselty taikasanoja (buzzwords), sillä ne ovat aina kaikkien huulilla – välillä jo itseironiaan asti, eikä tämä seminaari ollut poikkeus. Pidä kiinni, sillä tässä ne tulevat:

• HTML5
• CSS3
• Media queries
• Geolokaatio
• Yleisöosallistaminen (Crowdsourcing)
• Sosiaalinen media
• Progressive Enhancement (joskin Andy Clarke kiistää tämän metodin)

Media queries tarjosi minulle uutta tietoa, joten avaan sitä teillekin: Mobiililaitteet voidaan tunnistaa nykyään entistä helpommin ja tarjota niille mobiilioptimoidut versiot. Nyt voidaan toimia jo sen pohjalta käyttääkö käyttäjä laitettaan pysty- vai vaakasuunnassa. Vaihdetaan layoutia lennosta. Käyttökontekstin huomioiminen suunnittelussa: Käyttäjällä on eri tapa käyttää välinettä kun ollaan kotona/toimistossa tai liikkeellä. Esim. geolokaatio: Missä on vaikkapa lähin wc, tai eläintarha?

Entä sitten grafiikan ja koodin keskinäinen vuorovaikutus? HTML5 tuo muutoksia, ja merkitsee eri asioita = esim. ei flashia, ei toimi IE6:ssa …no ei nyt ihan näinkään, vaikka tässäkin on totuuden siemen siitä mihin websuunnittelu on matkalla.

AJAX on edelleen pätevä yleisnimike niille webtekniikoiden yhdistelmille joilla rakennetaan kestävää Internetiä, mutta ryöstöviljeltynä terminä se on jo tipahtanut löytölaarikategoriaan.

Open web platform: Verkkosivusto ei ole ainoa rajapinta käyttää dataa. Esimerkiksi Twitterin tietoarkkitehtuuri tarjoaa paljon rajapintoja joihin ihmiset liittyvät muuta kautta kuin loggaamalla sisään Twitter -sivulle netissä.

CSS3 tarjoaa uusia keinoja tarttua sivun muotoiluun tuomalla koko joukon uusia valitsijoita suunnittelijoiden käyttöön. Esim. joka-kolmas-elementti, joka-toinen-elementti, joukon ensimmäinen/viimeinen elementti -valitsijat tarjoavat uusia keinoja muotoilla listoja ja luetteloita.

Progressive Enhancement -metodi on alhaalta ylöspäin -metodi, jota Wassmer edusti mutta jonka Clarke kumosi. Hänen mukaansa nykyaikaisin oppi tehdä devausta on suunnitella sivut hyvän standardeja noudattavan referenssiselaimen ominaisuuksien mukaan, ja vasta myöhemmässä vaiheessa tehdä vain ne välttämättömimmät laastarit joita heikommat selaimet vaativat. Tämä tapa on päinvastainen Progressive Enhancement -periaatteelle, ja sen idea on keskittyä näyttävien ominaisuuksien luomiseen enemmän kuin reikien paikkaamiseen.ty toisten ihmisten käytettäväksi.

Andyn tapana oli heittää IE6 kortin esittäjille vastakysymyksenä “Olkoonkin että teillä on noin monta IE käyttäjää tänään, mutta miten mobiilikäyttäjät tänään, kolmen tai kuuden kuukauden päästä? Pitäisikö meidän käyttää aikaa siihen että IE-käyttäjät näkevät saman kuin Safarilla surffaajat, vai kannttaisiko mieluummin keskittyä terävään kärkeen?”

Vaikka IE on PC -laitteilla merkittävä selain, on mobiiliselailussa dominantti renderöintimoottori IOS (Apple), joka löytyy jo Android ja RIM -laitteistakin.

Tuttujakin Lontoosta löytyi, graafinen suunnittelija Gary Rizzolo Australiasta

Päivä käynnistyy kahvilla!